Tutustu Vesitaitojen ABC-videoihin materiaalit osiossa.
Onnistuneen uimaan oppimisen taustalla on aikaisempien positiivisten kokemuksien pohjalta uusien taitojen oppiminen omien taitojensa ja edellytystensä mukaisesti. Tästä syntyvä positiivinen kierre haastaa uimarin oppimaan yhä uusia taitoja askel askeleelta. Tämän vuoksi uimakoulua valittaessa on tärkeää, että uimarille valitaan sopivan tasoinen opetusryhmä.
Uimakoulua valittaessa on hyvä ottaa huomioon seuraavat asiat:
1. Tutustuminen uimahalliin
Valmistautuessa uimakouluun on hyvä käydä tutustumassa uimahalliin ennaltakolta. Tämä on hyvä tehdä rauhassa muutaman kerran. Uima-altaan syvyys, veden kohinat, veden roiskeet ja muut ihmiset voivat jännittää ensimmäisillä kerroilla. Kun paikka on ennestään tuttu, se ei itsessään jännitä uimaria ja hän voi keskittyä uimakoulussa muihin uusiin, jännittäviin ja hauskoihin asioihin.
2. Lapsen taitojen oikea arvioiminen
Valittaessa oikeantasoista uimakouluryhmää lapselle, on hyvä arvioida lapsen taidot mieluummin alakanttiin oikean tasoisen opetusryhmän löytämiseksi. Uimakouluilla on rakennettu ryhmiin saapuville vaatimukset, joiden avulla koko ryhmän lähtötaso saadaan mahdollisimman lähelle toisiaan. Tämä edesauttaa ryhmän opetussuunnitelman läpivientiä ja sitä kautta jokaisen oppilaan kehittymistä ryhmän mukana. Liian haastava opetusryhmä aiheuttaa pääsääntöisesti tekemättömyyden ja onnistumattomuuden kierteen, sekä epäonnistumisten myötä haluttomuutta uinnin oppimiseen.
3. Veteen totuttautuminen
Lasten kokemukset vedestä voivat olla kovinkin erilaiset. Valitessa oikean tasoista ryhmää, on hyvä huomioida lapsen aikaisemmat kokemukset veden tuntemuksista kasvoilla, hengityksen kontrolloinnista veden tullessa kasvoille esimerkiksi laitettaessa kasvoja veteen. Arkojen lapsien kohdalla arkuuden taustalla on usein epävarmuus uusien asioiden kohtaamisesta. Myös vanhempien omalla suhtautumisella sekä antamalla vedestä epämiellyttävä tai pelottava mielikuva voi olla vaikutuksensa lapsen toimintatapoihin vedessä tai veden äärellä. Seuraavassa muutamia käsitteitä, joita käytetään uimakoulujen pääsyvaatimuksissa.
4. Kastautuminen
Kastautuessaan lapsi laittaa kasvot veden alle poimiakseen esimerkiksi esineen altaan pohjasta pitäen kuitenkin itse jalat altaan pohjassa. Kun lapsi tekee tämän useita kertoja leikin varjolla, voidaan päätellä kastautumisen olevan hänelle luontevaa.
5. Kelluminen
Kellumisessa lapsi uskaltautuu veden varaan irrottaen jalat pohjasta ja jää kellumaan liikkumatta paikalleen. Kelluntoja voi tehdä vatsallaan kasvot vedessä tai selällään kasvojen ollessa veden rajassa.
6. Sukeltaminen
Sukeltaessa uimari liikkuu veden alla eteenpäin koskettamatta pohjaan. Asento on joko pinnan suuntainen tai viistottain pää edellä alaspäin suuntautuva sukellus.
Alkeisuimataidosta puhuttaessa puhutaan kymmenen metrin yhtäjaksoisesta uimataidosta. Uimataitoa arvioidessa kurssia varten on hyvä käydä tarkistamassa uimataito ennen kurssia. Jos uimataidon suorittamisesta edellisellä kurssilla on ehtinyt kulua aikaa, eikä uintia ole sen jälkeen harrastettu, voi opittu taito olla heikentynyt ajan myötä.